Tässä on uusi taikinanjuureni. Pyydystin sen paikallisesta Uppsalalaisesta Forsa-leipomosta. Ruotsissa on näitä joskus aika vanhojakin taikinanjuuria. Tämän ikää en tiedä, mutta joillakin leipureilla on pari sataakin vuotta vanha juuri käytössään... Niitä on elvytetty vanhoista taikinatiinuista. Juurella leivottaessa ei siis käytetä hiivaa ollenkaan, leipää nostatetaan pitkään ja parissa eri vaiheessa. Parasta tulee jos nostattaa yön yli... Maitohappokäyminen lisää leivän ravintoarvoa ja makua. Homma on sama kun kotosuomessa ruisleivän kanssa. Tämä on kuitenkin vaaleaa tai sekaleipää. Itseasiassa siihen voi tietty sotkea vaikka mitä...Toin viime vuonna juuren mukanani ja leivoin pitkälle syksyyn, mutta sitten talvi sai voiton ja kupsahdin peiton alle pysyvästi. Juuri on edelleen pakkasessa, mutta otin nyt varmuuden vuoksi uuden matkaan kun kerran sattui kohdalle...
Tämä on Imperiumin vastaisku teolliselle ruualle. Inhoan nykyään valmismakuja, enkä ole ainoa. Omistan muuten myös viljamyllyn. Siis sellaisen pienen. Pöytämallin...
This is my new sour dough root that I just got here in Sweden. It is from a local bakers shop Forsa in Uppsala. In Sweden they have very old dour dough roots. Some on them are several hundrets of years old and they have activated them from old wooden containers. When you bake with a root you don´t use yeast at all. This process is longer but the lactic acid fermentation will also add taste to the bread.
I did this last summer also but then as winter hit us I got bureid in the snow and didn´t continue...
But this how the Empire strikes back! I hate the taste on the mass production breads and I am not the only one. I also have a little wheat mill....
4 kommenttia:
yksi päivä taannoin pyörin kirjakaupassa leivontakirjojen äärellä. oli jotain tarjouksiakin, mutta en kertakaikkiaan muistanut, mitä kirjaa olit suositellut leiväntekoon.. jätin sitten ostamatta.
Tämän hetkinen suosikkini (ja tästä silloin aiemmin mainitsin) on Mestarileipurin leipäkirja by Jan Hed (ja sitten on saman tekijän Bröd). Nuo ovat aika hankalia ensi alkuun, mutta palkitsevat kyllä sitten. Juuren voi tehdä itse. Ostin kirjan muistaakseni Hobbooksista.
Minulla leivänteko ei kertakaikkiaan onnistu. Olisi pakko hankkia hyvä leipäkirja.
Mun leipäjuuret ovat toistaiseksi pakkasessa. Se leipä kun oli niin käsittämättömän hyvää että sitä tuli syötyä, tai siis ahmittua ja sitten alkoikin farkun napit kiristää suhteellisen ikävästi. Toisaalta nyt on ollut sen verran lämmintä ettei ole jaksanut uunia hehkuttaa. Mutta josko taas syksymmällä? Ja oliiveja kannattaa laittaa taikinan sekaan. Sitten leipää tule ahmittua vieläkin enemmän
Lähetä kommentti