Olen lukenut erilaisia koru- ja helmiblogeja ja saan kohta hulluuskohtauksen.
Näyttää siltä, että tälläkään asialla ei ole minkäänlaista loppua, vaan oireet pahenevat taudin edetessä = helmet lisääntyvät = langat lisääntyvät= kissat lisääntyvät.... you name it...
Hyvä kuitenkin kun ihmiset väkertävät käsillään juttuja. Se on isku vasten kasvoja kaikelle kertakäyttökuttuurille ja muulle pöljäkulutukselle.
Korujen teko on yllättävän vaikeaa. Tänä jouluna tein monille kavereille koruja lahjaksi ja välillä sai istua tuntikausia miettimässä ja kokeilemassa eri juttuja. Sitten kun sai korun lukkoja vaille valmiiksi, piti paussin ja tuli takaisin joutui taas alkamaan alusta, koska kaikki oli päin peetä.
Kun sitten lopulta sai korun valmiiksi näytti se seuraavana päivänä vähintääkin hämäräperäiseltä...
Mutta hauskaa tämä on, eikä pääse rahatkaan seisoskelemaan tilillä turhanpäiten.
Huomaa uusi jerusalemilainen korulipas, mies osti. Kaunosielu.
Lippaasta pilkistää ensimmäisiä tekemiäni koruja. Hyvä ikuistaa ne tähän jos vaikka jotain kehitystä sattuis tapahtumaan....
Ja tässä työkaverilta joululahjaksi saamani puikko-holder. Sen nimi on Turakainen. Huovutettua Fritidsgarnia. Rakastan noita värejä...... siinä on malliksi pari piikkisian piikkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti