Pariisi

Tämä kävi Pariisissa. Siellä oli kyllä sen verran kivaa, ettei olis tullut pois ollenkaan... Yliannos omeletteja ja kävelyä, Clapotiksen kutomista milloin missäkin, kahviloita ja konditorioita...
täydellinen väri....
täydellinen koko....


Montmartella oli paha nappikauppa, jonne meni aika paljon rahaa ja vastineeksi tuli kyllä hienoja nappeja, muttei kovin montaa.... Nuo lasitetut jättinapit oli mielestäni ihan hirveän hienoja ja ostin kaikki mitä kaupassa oli. Nyt pitäis keksiä niille villatakit. Menitasta löysin tosi kivan langan, Grignasco Champagne, 75% villaa ja 25% silkkiä. Jospa vaikka siitä.... Tosin Soukan Menitassa ei ollut nappeihin sopivia sävyjä, joten keskustan Menitaan matkani vie heti ensi tilassa. Lankaa täällä kyllä olisi kotonakin, mutta tunnette taudin. Kevät tulee ja silloin kaiken on oltava UUTTA ja kun valo vaihtuu, vaihtuvat väritkin. Hinkuan vihreitä lankoja ja violettiviininpunaisia???? Omituista.

Pääsiäispupu on löytynyt

Hervoton esitys....

Mörkö ja mörönharmaa

Vai niin. Kio tahtoo kokovartalokuvia.
No tässä juuri olen syönyt itseni täyteen, jalassa on flanellihousut lampailla, olleet jalassa koko päivän.... Villatakki edustaa mallia "Mökki". Se ei ole kuuma eikä kylmä vaan just sopiva, kissankarvat ei näy pahasti, jos on just syönyt mahtuu takki kuitenkin kiinni, ei kutita. Kaiken kaikkiaan täydellinen minun tarkoituksiini. Vain se mökki puuttuu.

Mörönharmaa

Tarvittiin Pitkäperjantai ennen kuin pystyin ompelemaan villatakkiin 9 nappia. Ymmärrän, ettei tämä ole verrattavissa Pääsiäisen alkuperäiseen kärsimystarinaan, mutta jonkunlainen kärsimyksen maksimointi tämäkin oli. Villis on ollut valmiina jo useita viikkoja, mutta joka kerta kun olen yrittänyt aloittaa nappien ompelun olen saanut hirveän puistatuskohtauksen ja laittanut sitten tavarat äkkiä käsistäni. No, nyt ne on siinä. Kiitos ja ylistys.

Leivän leipomista olen nyt harjoitellut jo jonkin aikaa ja pikkuhiljaa alkaa sujua.
Tämä on pitkän kaavan mukaan tehtyä eli rusinaliemi, emo, isäntä, juuri, esitaikina, taikina.....=leipä. Tämä on jo hyvää leipää ja hakkaa mennen tullen suurimman osan kaupan leivistä.
Viimeaikaiset taikinat ovat lähinnä vehnähapanjuurella tehtyjä ranskalaisia maalaisleipiä, leivässä on lievä happamuus ja hyvät aromit, rapea kuori ja juuri oikeanlainen rakenne. Vielä on oppimista tässäkin taikinassa vaikka kuinka, mutta nyt alkaa jo edes tulla syötävää tulosta. Aluksi meinasin tulla hulluksi, mutta sitten juttelin erään ammattilaisen kanssa, joka kielsi lannistumasta. Hyvä niin.
Tämä on taas yksi niistä käsityöläisyyden muodoista, jotka viriävät siellä täällä ja ravintoloissa sen näkee nykyään tosi hyvin. Kaikki hyvät ravintolat leipovat leipänsä itse, eikä kysessä ole mikään "sulata ja paista"-teollisuustuote, vaan alusta asti käsin tehty ihanuus.
Kirjana käytän ruotsalaisen Jan Hedhin Mestarileipurin leipäkirja Hobbooks-kaupasta.

Se siitä

Se siitä keskeneräisten loppuun tekemisestä.
Ensinnäkin olen juuttunut Stieg Larssonin kirjoihin... ja koska päätin lukea ne ruotsiksi, kuluu siihen suurin osa valveillaoloajasta. Menossa osa numero 2. Tyttö joka leikki tulella...
Mitä tulee kutomiseen, jouduin taas Noro-viruksen uhriksi. Lapaset tarvitsivat parikseen kaulaliinan ja sivupersoonani kävi ostamassa Silk Garden Litea muutaman kerän. Väri 2030.

Sitten olen tehnyt kämmekkäitä Ilun jostain, en muista mitä tuo on, langasta. Huomatkaa hienot hopeiset silmukkamerkit, ne tulivat ETSYstä.