keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Lepakkolaukku


Elämää marraskuussa.... valo ei riitä kuvaamiseen edes kirkasvalolampun ja salaman kanssa. Valotusaika on niin pitkä, että pitäisi olla hievahtamatta ja hengittämättä ties kuinka pitkään.
No, sainpas kuvattua elämäni piristeen, Pikku-Ketun tekemän lepakkopussukan..... Se saapui postissa ja päätyi heti suojelemaan kerää kissoilta. Päivällä siinä on puhelimet ja töissä vetäisen sen leveästi esiin ja odotan kun kuoro kysyy: "Heei, mikä tuo on ja mistä se on tullut?"
Häh-häh.
Tekeillä on pusero tai villatakki Rowanin Yorkshire 4-ply Tweedistä, joka on lopetettu lanka, mutta sitä löytää Ebaystä kuitenkin, koska JOTKUT ovat hamstranneet.

Lepakot ovat olleet yksi suosikkihahmoistani jo vuosia ja välillä siitä on aiheutunut joitakin väärinkäsityksiäkin. Öh...
No kuitenkin. Kauan sitten pelastin päivällä lepakon nukkumasta oven päältä ja totesin sen näyttävän aivan miniatyyrisusikoiralta. Niin söpö otus. Tosin, jos se olisi räpsäyttänyt siipiään olisin varmaan pinkaissut tieheni kiitettävällä nopeudella....
Toiseksi olen aina ollut Batman-fani. Ja Mustanaamio- ja Zorro-fani jne.
Jos olisin tarpeeksi rikas, ettei tarvitsisi käydä töissä, käyttäisin aikani yhteiskunnan päättäjien pelotteluun. Ehdoton ykköshuvi! Olen kauan haaveillut sellaisesta nykyajan Punaisen Neilikan tai Robin Hoodin roolista, jossa voisi "ryöstää rikkailta" ja antaa niille jotka oikeasti elävät pärjäämisen rajoilla.
Älkää pelätkö, en ole nyt juuri menossa Westendiin tai Eduskuntaan riehumaan.... mutta ehkä myöhemmin. Haha. Vakavasti ottaen, koska oikeudenmukaisuus ei yhteiskunnassa toteudu - rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät - pitäisi asiaan ehkä puuttua, vai?

2 kommenttia:

viluinen kirjoitti...

heippa! löysin tänne pöllön kautta. sulla on kiva blogi. 3 kommenttia:
1 - hyvä idea tuo lankakeränsuojapussi!
2 - hauska postaus tuo "Miehet"!
3 - ihania kissoja!

Pikku- Kettu kirjoitti...

Kiva kun pussukka tuli perille! :)